Tää on nyt pakko kirjoittaa tänne kun olen niin mielissäni vieläkin.

Viime sunnuntaina kisattiin piirinmestikset pk:ssa. Osallistuin Veetin kanssa jälkikokeeseen.

Ekana tehtiin tottis. Veeti oli tosi hienossa tilassa tottikseen mennessä ja mulla oli sellainen olo että tänään menee hyvin. Ja niin menikin, saatiin 99 pistettä! Piste pois pienen pienestä esteeseen osumisesta hyppynoudon takasin tulossa. Itse en kuullut rapsahdusta mutta hyppy ei ollut mikään kovin ilmava, varmasti osui kun tuomari niin sanoi. Mutta hieno fiilis, että vanha Veeti tekee tuollaisen suorituksen, WAU!   

Sitten ajeltiin Kyröskoskelle jäljestämään. Kokeen henkilökunta siellä mainitsi jotta ruuhkaa metsässä on. Sienestäjiä metsä pullollaan kun tekivät jälkiä. Ja niinhän siinä meidän kohdalla kävi että:

- jana täydellinen suoritus - eka kulma hieno -eka keppi löytyi hienosti - eka terävä kulma hieno, mutta sitten

alkoi pyöriminen ja siksakkaaminen pitkin poikin. Hetken päästä olikin sienestäjä edessä ja kaksi muuta ympärillä  

Aikamme pyörimme sienestäjien keskellä ja sitten lähdettiin autoa kohti. Kohta Veeti näytti jäljestävän taas ja hetken päästä yhtäkkiä oltiin kutoskepillä! Mutta sinne ne jäi kaikki neljä keppiä välistä, joten bye bye tulos :(

Mutta se tottis tosiaan lämmittää mieltä vieläkin!

Samassa skabassa reenikaverit hanna ja Hui tempaisivat hienolla tottiksella 95 pistettä! Onnea! Harmillisesti retkeilevä perhe sekoitti heidänkin jälkihommat.

Pe ei muistaakseni reenattu mitään?

Lauantaina jäljestettiin:

Veikka: n. kilomterin jälki, jana 50m. Lähti vinoon janalla, jouduin laittamaan kaksi kertaa uudelleen. Kepeistä löytyi 2,3,5,ja 6. Ajoi hyvin jälkeä mutta jostain syystä (hammastikun kokoiset ;) ) kepit ei löytyneet kaikki. KOlmonen löytyi kuitenkin hienosti voimakkaasti haisevan suopursun keskeltä :)

Veeti: jana hieno, kepeistä löytyi 3,4,5,ja 6. Probleemaa onkin ollut alkupään keppien löytymisessä. Kolmosen ja nelosen välissä vähän pyörittiin, ja mietinkin että toivottavasti Veeti löytää täältä pois, sillä minä en osaa!

La reenattiin myös esineruutua:

-ihan perseestä molemmilla. Tää on kyllä ikuisuusprojekti. Ainakin voisi tehdä ylisyvää vähän aikaa sillä Veikka kääntyy juuri viitisen metriä ennen takakulmaa aina. Jotain muutakin pitäs keksiä sillä aika onnetonta tuo esineruutu on.

Sunnuntaina hakua:

kouluttamassa Vammalassa.

Veikka vaan pääsi reenaamaan, Veeti oli virallinen tallaajakoira.

Veikka oli suberhieno. Neljä ekaa piiloa valmiina, suorat pistot ja kolmannella myös kääntyi hienosti alueella eteenpäin ja löysi ukon sieltä sitten.

Pitäs alkaa reenaamaan aktiivisesti hakua nyt kun jälkikisailu loppuu.

En jaksa kyllä kirjottaa kauheesti, poikien tulokset on päivitetty sivulaatikoihin.

Hieno kisakausi on ollut! Alkaa olla jo vähän taas sitä mieltä että riittää koirailut vähäksi aikaa, mutta piirinmestaruudet kaippas kisataan. Kummallakin voisi mennä, katsotaan nyt oisko Veetillä lainaohjaaja vai meneekö vaan toinen.

Tuota Veetipoikaa! Reenattiin tänään taas eeekooojuttuja Kaarinan kanssa ja Veetin piti taas arpoa hetki veiskö pudotetun hanskan Venlalle ja Hetalle vai toisko mulle  Kaarina katseli pudotuspaikan kohdilla ja raportoi että Veeti oli pyyhältänyt hanskalle, ottanut sen, katsonut mua, katsonut tyttöjä, katsonut mua, katsonut tyttöjä ja päätti sitten lähteä tuomaan hanskan mulle. On se aika poika.

Tarkkuusruudut tehtiin Kaarinan kanssa toistemme koirille. Heta kävi ennen Veetiä tekemässä tarkkuusetsinnän Veetin ruudussa ja Veikka kävi pyörimässä Hiskin ruudussa. Heta taisi kyllä niellä ekan esineen tai ainakaan sitä ei löytynyt, joten otettiin uusi esine Veetille. Ruutu oli käytetty, se oli pääasia. Tarkkuushomma sujui yhdessä hetkessä, nopea löytö, hyvä palutus käteen hienosti!

Gustafsson on vähän paitsiossa näissä reeneissä nyt vaikka jalka alkaa olla ok. Se sai tehdä vaan yhden ilmasun, Venla oli maalimiehenä.

Veeti otti vielä yhden pudotetun lyhyellä matkalla. Tytöt häiriönä noin 15 m pudotuspaikasta ja Kaarina pudotuspaikan ja luovutuspaikan välissä. Hyvin toi hanskan eikä arponut yhtään. Taitaa olla liian isoo häiriöö jos linjan varressa on haussa toimiva maalimies tai meidän naperot, molemmat leikkii Veetin kanssa paljon. Ei kyllä saisi olla häiriö vaan homma pitäs hoitaa silti oikein! kele.

Iltapäivällä käytiin Veetin kanssa (tai koko revohkahan meitä oli Väinö vaan puuttui) Hakametsässä eläinfyssarilla. Oli muuten tosi pätevän oloinen fyssari, jäi hyvä fiilis! Veetipoika oli iiiiihan rentoreino hoidon ajan, nautti selvästi. Rintaranka oli ihan auki eikä muuallakaan rangassa ollut mitään jumeja. Lihasjumia löytyi sitten niskasta ja vasemmasta lavasta. Vasen etujalka ei oikene kunnolla, kiristää kiristää... Venytellä pitää siis. Ei kiva, mutta kiva se että oli suht hyvässä kunnossa.

Tänään tottista Ikaalisten upealla nurmikentsulla Tainan kanssa naperot mukana lahjottuna karkeilla, limsalla, herneillä, mansikoilla ja jäätelöllä

Veeti oli ensin paikallamakuussa, sitten otin seuraamista, seuraamista ja seuraamista.... Tosi ärsyttävää kun mua vituttaa jos Veeti painaa seuraamisessa, mutta sitten jos se ei paina niin mulla on sellanen olo että se ei seuraa ollenkaan. Ihan syvältä koko homma. No, ei 7 veetä viitsi kauheesti alkaa enää kouluttamaan kyllä. Lähinnä otin seuraamista palkaten eri vauhdeista, tuppaa Veeti menemään juoksussa matalaksi kun se odottaa jäävien käskyjä.  Eteenmeno otettiin pallolle kun oli niin komee kenttä ja pitkä baana.

Gustafsson teki luoksetulon, palkka vauhdista. Puun kierrolla eteen asti tulemisen. Seuraamista -> liikuttavan yritteliästä , liikkeestä istumisen ja liikkeestä maahanmenon, liikkeestä seisomisen (jäävät kolmosluokan malliin). Kaikki meni hienosti muuten mutta kun oli ollut aikansa seisomassa niin meni maahan, ilmeisesti mun palkkakäden liikkeestä. Sitä sitten hinkattiin. Eteenmeno loppuun, suora ja hyvä ilman alkukiepsahdusta joka ajoittain esiintyy   Sitten Veikka superpitkään paikallamakuuseen jossa se oli ihan jees Lallin reenatessa. Sen verran hellettä ja pallon heittoa takana että edes Veikka ei jaksanut muutakun maata siellä. Vähän pää vaan pyöri mutta ei vinkunut. Taina kävi vähän häiriköimässä Veikkaa kun oli reenannut Lallin. Narupallon heitto oli liikaa ja silloinVeikka lähti ja minä tomerana vein sen takasin. Aika lievä primitiivireaktio oli tällä kertaa, en edes koskenut koiraan. Mutta hyvä opetus, lopun ajan oli ok, käänsi jopa päänsä pois Tainasta päin.

Eilenkin muuten reenattiin kuutamoreeniä toisen Tainan kanssa :) Veetille halusin paikallamakuun samaan paikkaan juoksutytön kanssa, Ipa makasi ensin ja Veeti sitten siihen samaan kohtaan. Ei reaktiota mitään vaan rauhallinen makuu. Ipan juoksu alkaa olla ohi mutta varmaan kuitenkin vielä hajujakin on.